"Hitto että vauvan kanssa olisi sitten raskasta."
Eilen sisko toi 4kk-ikäisen tyttönsä meille hoitoon. Tyttö viipyi aikaisesta iltapäivästä lähes puoliyöhön. Tuohon aikaväliin mahtui koko "rutiini" useamman kerran alusta loppuun: seurustelu, syöminen, röyhytys, vaipanvaihto, seurustelu, känkkäränkkä, nukutus". Suurimman osan päivästä olin pirpanan kanssa yksin, pari viimeistä tuntia mieheni kanssa. Oli yllätys, miten rankkaa oli. Lapsonen ei viihtynyt hirveästi lattialla ja suurimman osan ajasta oli jossain muodossa sylissä heijailtavana ja paijattavana. Maitoa sulatellessa ja vaunuja häärätessä oli kauheat paineet kun pieni itki kovasti laski sen minne tahansa. Jännä oli myös huomata, että yksinolo noin pienen lapsen kanssa tuntui tosiaan yksinäiseltä, olin todella huojentunut kun mies tuli illalla kotiin ja osallistui tyttösen hoitoon ja heijailuun. Siinä kohtaa suihkuun pääseminen tekikin terää. Kun vanhemmat hakivat jälkikasvunsa kotiin, oli olo ihan helpottunut. :D Kuitenkin oli ihana huomata, että pärjäsin vau...