Haaveita suuresta perheestä

Suureksi yllätykseksi neuvolalääkäri aloitti Thyroxinin pienellä annoksella raskauden ajaksi. TSH oli 3,6 eli juuri ja juuri viitteissä, T4V oli normaali n. 15. Olen käsittänyt, että varsinaisilla vajari-potilailla lääkitään aina raskauden aikana TSH alle 2, mutta omalla kohdalla ta-lääkäri on aina vakuutellut että arvojeni heittelyt ovat olleet normaalia kilpirauhasen kausittaista heittelyä eivätkä sairautta. Kai tämä on nyt sitten jokin varmuuden-varmuuden-varmuuden vuoksi tyyppinen juttu? Onhan alhainen T4V yhteydessä keskenmenoon ja sikiövaurioihin. Noh, hätävarjelun liioittelua tai ei, en valita! Jospa tästä saisi apua tähän pohjattomaan väsymykseen. Viikonloppu kului nukkuessa, lauantaina yöunet + päikkärit olivat yhteensä 15h. Nytkin aion mennä kohta unille.

Tänään päähäni on saapunut typerä ajatus. Kun kerran 01/2018 asti meillä on käytännössä ollut ainoana ehkäisynä ovulaation tienoon keskeytetyt yhdynnät niin eikö olisi ollut todennäköistä että "ehkäisymme" pettää tähän mennessä? Että joku siittiö elää sen verran pitkään että tavoittaakin munasolun? Etenkin kun miehen sperma tiedetään hyvälaatuiseksi. Eikö tämän pidäkin merkitä sitä, että hedelmällisyyteni on alhainen? Typerä ajatus.  Kismittää, hajottaa ja turhauttaa tämä odottaminen, janoaisin jo päästä yrittämään kunnolla. Jos miehen mielestä loppuvuosi voisi olla okei ajankohta "antaa vauvalle lupa tulla", niin miksi ei jo nyt? Ja mitä jos loppuvuonna hän sanoo että venataan vielä kevääseen? Eikö hän käsitä että todennäköisesti en pamahda paksuksi mitenkään taikaiskusta. Typerää kelailua tämäkin. Toisella on oikeus odotella juuri niin kauan kuin on tarvis eikä miehen ajattelu nyt oikeasti kohtuutonta ole. Mutta kun minä haluan, ha-aa-luu-an! Voiko vauvaku...

Minä, kuten tuhannet muutkin suomalaisnaiset haaveilen äitiydestä, omasta lapsesta ja perheestä. Tämän blogin alustava tarkoitus on sekä itselleni jäsennellä ajatuksia, että saada purkamispaikka ajatuksille, peloille ja haaveille. Olen teini-ikäisestä saakka haaveillut suuresta perheestä, haluaisin ainakin kolme lasta. Lukion jälkeen menin AMK:uun ja valmistuin terveydenhoitajaksi n. 1,5v sitten. Aikuisena minulla on ollut kaksi pidempää, vakavampaa suhdetta, joiden molempien toivoin aikanaan päätyvän perhe-elämään. Ero kuitenkin tuli molemmilla kerroilla ja hyvä niin. Viime vuoden loppupuolella aloin seurustelemaan nykyisen mieheni kanssa. Olimme tunteneet edeltävästi useamman vuoden toisemme ystävinä ja suhde kuumeni ja toisaalta vakiintuikin nopeasti. Muutimme yhteen keväällä, asumme rivitalossa kahden kissan kanssa. Yhteiselo on sujunut hienosti, olen ollut onnellisempi kuin yhdessäkään aikaisemmassa suhteessa. Molemmat olemme oppineet paljon ja pyrimme välttämään niitä virheit...