Haaveita suuresta perheestä

Ihan kohta on 30 viikkoa rikki! <3 Kirjoitin aiemmin supisteluvaivoista ja ongelma oikeastaan on vain pahentunut. Viime viikolla supistelut tekivät välillä ihan kipeää ja haittasivat työssä, iltapäivän loppua kohden oli jo tosi tukala olo ja hankala kävellä suorassa. Kotona pystyikin sitten vain makaamaan ja asennonvaihtokin tuntui suurelta haasteelta. Viikonloppuna kokeilin ottaa koko päivän tosi iisisti ja kieltämättä ilta oli paljon helpompi ja supistelua vähemmän. Kävin eilen sitten neuvolalääkärissä asian suhteen, harjoitussupistuksiksi onneksi sopivat kun levossa selvästi helpottavat. Kohdunsuun tilanne oli edelleen hyvä, emättimessä tosin tulehdukseen viittaavaa löytyi. Fluor-näytteellä käyn tänään ja sen mukaan jatkot. Lääkäri laittoi nyt saikelle viikoksi, sen jälkeen joko uusi kontrolli tai sitten työssä voinnin kokeilu. Ajattelin, että voisi pomon kanssa koittaa sopia jotain kevennystä, josko sitten jaksaisi paremmin. Hyvältä tuntuu tuo, että saa nyt levätä hetken. Ta...

Eilen olin jännittämässäni sokerirasituksessa. Paasto teki nälkäiseksi, mutta muuten en pitänyt koitosta erityisen epämukavana. Tylsäähän toki se istuminen oli. Tulokset olivat suureksi yllätykseksi hyvät: 4.9/6.4/5.2. Kilpirauhasarvot taasen olivat huonontuneet, lääkitystä nostettiin. Hb 123, täsmälleen sama kuin 12/2018. Yhteensä kahden viikon ajan olen syönyt rautaa kevyenä kuurina tässä välissä, lisäksi raskausvitamiinissa on se pieni lisä. Hyvin tuntuu pysyvän sillä. Suurempana ongelmana on ilmeisesti harjoitussupparit. Suunnilleen neljän viikon ajan maha on loppuiltapäivästä alkaen mennyt kovaksi, todella tukalaksi ja ihan näkyvästi turvonneeksi. Homma pahenee iltaa kohden, jolloin on jo vaikea kävellä suorassa ja lähinnä tulee maattua. Varsinaista kipua en osaa sanoa että olisi, toki liitoskipuja on, vaikea sanoa mikä on mitäkin. Paineentunnetta kuitenkin noihin tuntemuksiin liittyy. Välillä kävelyllä on tullut vastaavaa. Ylihuomenna on neuvolalääkäri, katsoo mitä hän on mie...

Joulu tuli ja meni ja katse alkaa pikkuhiljaa hamuilemaan äitiysloman alkua. Laskeskelin, että minulla loma alkaisi 26.3. Sitä ennen olen vielä helmikuulle anonut pienet lomanpätkät keventämäänn arkea. Hankintoja on nyt tullut tehtyä, melko lailla kaikki tarpeellinen on ostettu. Pinnasänky on osissa vaatehuoneessa, en millään malttaisi odottaa sen kasaamista ja valmiiksi laittamista! Kissojen suhteen pitää vielä miettiä jotain ratkaisua, etteivät pääsisi hyppäämään pinnasänkyyn. Liikkeet ovat voimistuneet ja tuntuvat useammin. Ajoittain tulee hyvinkin napakoita muksahduksia! Olen myös huomannut, että nimenomaan kun menen nukkumaan ja asetun kyljelleni alkaa mahassa kunnon show. Maha alkaa olemaan aika mukavasti pyöristynyt, nyt jo ulkopuolisetkin tajuavat raskausmahaksi, ainakin toivoakseni. :D Ensi viikolla on neuvolan "Kela-käynti", pääsee sen jälkeen sitten hoitamaan äitiysloma-asiat kuntoon. Vauvavakuutuksenkin pystyy nyt hankkimaan! Olo on aika lailla tokan kolman...

Tänään koitti odotettu ja jännitetty rakenneultra! Vauva oli näkyvyyden kannalta vähän haastavissa asennoissa, piti monissa eri kulmissa ultrailla ja jouduin käymään vessassakin välissä, vaikka olin käynyt juuri 15min ennen. Kuulemma on normaalia ettei rakko tyhjene raskaana kokonaan. Rakenteet saatiin lopulta kaikki näkyviin ja kaikki oli mallikkaasti! Painoa oli 400g ja vastasi viikkoja. Syke hyvä ja tasainen, istukka hyvin. Oli hauskaa, kun pikkuinen punnerteli vauhdikkaasti ruudulla ja samaan aikaan tuntui selkeät muksahdukset masussa. :D Olo on niin huojentunut ja onnellinen, sellainen että kaikki on juuri niin hyvin kuin mahdollista! Sukupuolen suhteen kaikki näkymä viittasi tyttöön, mutta diagnoosi ei tietysti ole täysin 100%. Muutamia söpöjä tytön vaatteita varmasti kuitenkin uskallan jo ostaa. :D Rakenneultran myötä varmasti entistä enemmän uskaltaa nauttia raskaudesta ja uskoa että lopulta todella pääsee lasta synnyttämään ja oman vauvan kanssa kotiin. <3

Hurja ajatus, enää puolet jäljellä! Tietysti ensarina voi toki mennä reippaastikin yli lasketun ajan mutta silti! Aika menee niiiiiin nopeasti. Tällä hetkellä ajatukset on rakenneultrassa, se on ensi viikon perjantaina. Millään ei malttaisi odottaa, toisaalta on ihanan odottava olo, upeaa päästä näkemään pikkutyyppi ja ehkä kuulemaan sukupuolikin. Toisaalta pelottaa että löytyy ongelmia ja unelma menisikin tässä kohtaa pirstaleiksi. Ostin tokan kolmanneksen alussa hetken mielijohteesta kirppikseltä kotidopplerin ja olen joitain kertoja kuunnellut sydänääniä, viimeksi edellispäivänä löytyi hyvät jumputukset. Liikkeitäkin tuntuu aika lailla päivittäin, ovat tosin hentoja ja joskus jäävät varmasti huomaamatta. Nivusissa juilii välillä liitoskivuiksi arvelemani särkyjä. Olen nähnyt runsaasti unia vauvasta. Fiilikset on olleet tosi hyvät, odottavaiset. Ajatus siitä, että saisi oman vauvan syliin tuntuu ihanalta. Mies on myös aivan onnessaan, veikkaan että raskauden näkyminen ulospäin ...

Olimme torstaina miehen isän ja äidipuolen luona käymässä. Kahvin jälkeen istuskelin sohvalla ja alkoi tuntua mahassa todella kummallista, hentoa muksahtelua ja hipelöintiä. Pari kertaa aikaisemmin on ollut pientä kihelmöintiä, josta mietin että olisivatko liikkeitä, mutta näistä ei jäänyt epäselvyyttä, uskon että olivat! On ollut ihanaa huomata, miten miehen suku (äiti + isoäiti, isä + äitipuoli) ovat todella innoissaan ja myötäelävät raskautta! Oma perheeni on kyllä suhtautunut kivasti sekin, mutta ehkä meillä ei jotenkin niin sanoin ilmaista tuntemuksia, niin tavallaan vastaanotto on ollut "laimeampaa". Omalla tavallaan tiedän kyllä että vanhemmat ovat mielissään. Vanhoilliselle isoäidillekin sain kerrottua ja otti ilolla uutisen! Olin pohtinut, että hän hyvinkin voisi tuomita lapsen aviottomuutta. Maanantaina neuvolassa syke oli hyvä, paino oli ensikäynnistä noussut 1,6kg. Ihan maltillisesti siis! Vointi on nyt vihdoinkin ollut hyvä! Korkeintaan kerran viikossa on t...

Pari viikkoa ehti mennä hyvillä fiiliksillä, mutta jostain syystä tällä viikolla on pahoinvointi ja väsymys palannut. Lisäksi eilen alkoi syksyn eka flunssa, koko päivä mennyt sängyn pohjalla. Maha on jotenkin ahtaan tuntuinen ja pömpöttää. Painoa on tullut hieman päälle 2kg jo. Lipsun koko ajan terveellisistä elämäntavoista. Ei jaksa liikkua, kaikki epäterveellinen ruoka himottaa. Muutenkin pahoinvointia vältellessä tulee syötyä melko tiheään. Saapi nähdä millainen ryhävalas sitten aikanaan lähtee synnärille. GDM pelottaa myöskin. Ennen raskautta oli kauheat skenaariot ja toivekuvat siitä miten raskauden aikana sitten syön kasviksia ja vältän sokeria, liikun joka päivä yada yada laihdun alkuraskauden aikana. Eipä mennytkään niin.