Rv 9 + 6 ja huonovointisuus
Kulunut viikko on ollut raskas. Pahoinvointi on yltynyt parin viikon aikana ja nyt on saavutettu sellainen piste, että iltapäivästä myöhäisiltaann on kuvottava olo ja aamuisinkin herää ällötyksen kanssa. Päiväsaikaan olo on parempi, huonovointisuus on enemmän ohimeneviä tuulahduksia. Liian tiheään syöminen pahentaa vointia, toisaalta syömisen jälkeen maha on jonkin aikaa kipeä ja arka.
Lisänä jatkuva turvotuksen tunne, tunnen olevani valtava laardivalas. Maha pömpöttää aivan kuin olisin jo hyvää matkaa tokalla kolmanneksella. Närästys ja refluksityyppinen mahanesteen nouseminen ovat myös vaivana ja pahentuvat aina kuvotuksen tullessa. Lisäksi on erilaisia mahakipuja, alavatsan repäisykipuja ja lisäksi suolistovaivaa. Välillä olen ummella, tänään sitten aivan yllättäen alkoi järkyttävä vesiripuli. Lisänä tietysti väsymys.
Kulunut viikonloppu on mennyt lähinnä lepäillessä ja nukkuessa. Viikolla selviän juuri ja juuri töistä, mutta olen muuten aivan poikki. Illat vain makaan. Olen karsinut kaiken ylimääräisen taakan ja pyrkinyt vain kahlaamaan eteenpäin päivä kerrallaan toivoen, että ekan kolmanneksen päättyessä olo helpottaa.
Tiedän, että monilla on vielä pahempaa. Olen oksentanut joitain kertoja, mutta yleensä kuvotus ei eskaloidu siihen asti. Näinpä ei ole mitään nesteytyksen tms. ongelmia, mitä rajusti oirelevilla tietysti voi olla. Kuitenkin tilanne on siinä määrin uuvuttava, että olen pohtinut että jäisi ensi viikolla joksikin aikaa saikelle. Vapaa-ajan vietän jo sängyn pohjalla tai sohvan nurkassa. Töissä pärjään tosiaan juuri ja juuri, mutta huomaan olevani todella väsynyt, ärtynyt ja stressaantunut.
Pohdituttaa, että mihin työkyvyn raja menee raskausvaivoissa. Olen kyllä todella poikki, mutta en nyt ole kuitenkaan joutunut oksentamaan töissä tai vastaavaa. Periaatteessa jotenkuten varmasti voisin pärjätäkin töissä ensi viikon. Meillä on paljon sairaslomia ja tiedän että pomo tuskastuu jos jään pois. Toisaalta en halua rasittaa vauvaa tai raskautta stressillä, jota kieltämättä tuntuu kasautuvan.
Lisänä jatkuva turvotuksen tunne, tunnen olevani valtava laardivalas. Maha pömpöttää aivan kuin olisin jo hyvää matkaa tokalla kolmanneksella. Närästys ja refluksityyppinen mahanesteen nouseminen ovat myös vaivana ja pahentuvat aina kuvotuksen tullessa. Lisäksi on erilaisia mahakipuja, alavatsan repäisykipuja ja lisäksi suolistovaivaa. Välillä olen ummella, tänään sitten aivan yllättäen alkoi järkyttävä vesiripuli. Lisänä tietysti väsymys.
Kulunut viikonloppu on mennyt lähinnä lepäillessä ja nukkuessa. Viikolla selviän juuri ja juuri töistä, mutta olen muuten aivan poikki. Illat vain makaan. Olen karsinut kaiken ylimääräisen taakan ja pyrkinyt vain kahlaamaan eteenpäin päivä kerrallaan toivoen, että ekan kolmanneksen päättyessä olo helpottaa.
Tiedän, että monilla on vielä pahempaa. Olen oksentanut joitain kertoja, mutta yleensä kuvotus ei eskaloidu siihen asti. Näinpä ei ole mitään nesteytyksen tms. ongelmia, mitä rajusti oirelevilla tietysti voi olla. Kuitenkin tilanne on siinä määrin uuvuttava, että olen pohtinut että jäisi ensi viikolla joksikin aikaa saikelle. Vapaa-ajan vietän jo sängyn pohjalla tai sohvan nurkassa. Töissä pärjään tosiaan juuri ja juuri, mutta huomaan olevani todella väsynyt, ärtynyt ja stressaantunut.
Pohdituttaa, että mihin työkyvyn raja menee raskausvaivoissa. Olen kyllä todella poikki, mutta en nyt ole kuitenkaan joutunut oksentamaan töissä tai vastaavaa. Periaatteessa jotenkuten varmasti voisin pärjätäkin töissä ensi viikon. Meillä on paljon sairaslomia ja tiedän että pomo tuskastuu jos jään pois. Toisaalta en halua rasittaa vauvaa tai raskautta stressillä, jota kieltämättä tuntuu kasautuvan.
Kommentit
Lähetä kommentti