Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Seuraava kierros?

Ollaan miehen kanssa syksyn mittaan keskusteltu, koska haluaisimme alkaa yrittää toista lasta. Heti synnytyksen jälkeen oli sellainen olo, että ei kyllä pariin vuoteen uudelleen, kiitos! Parissa kuukaudessa aika alkoi kuitenkin kultaamaan muistoja ja kakkoshaaveet alkoivat tehdä siementä. Välillä kun oli raskaita kuukausia huonojen öiden vuoksi, niin ajatukset olivat jälleen katkolla. Nyt tuntuu taas siltä, että ei se olisi niin kaukainen ajatus, että tämä alati hurjasti kasvava pikkuinen saisi pikkusisaren. Käytiin käytännön kiemuroita ja molempien fiiliksiä läpi useampaan otteeseen ja kypsyteltiin asiaa. Päädyttiin sellaiseen suunnitelmaan, että jätetään ehkäisy (hormonikierukka) pois huhtikuussa 2020. Jos tärppäisi heti (ei tietysti tärppää, mutta pohdinnan vuoksi) niin la olisi 02/2021 ja ikäero olisi lapsilla 1v9kk. Tämä tuntuu sopivalta, toivoisimme että ikäero jäisi kuitenkin selvästi alle 3v. Ikinä ei tiedä, raskautumisessa voi kestää pitkäänkin, niin paras antaa mahdollisu

Vauva 6,5kk

Taas on aikaa päässyt vierähtämään edellisestä postaukseta. :D Tyttö on nyt tosiaan 6,5kk, kasvaa ja kehittyy hirveää tahtia! Nyt osataan jo kääntyä molemmilta puolilta, pyöriä oman akselin ympäri vatsamakuulla ja viime viikolla tytsy pääsi liikkeelle peruuttaen. Ryömiminen tuntuu olevan sekin lähellä, yritys on ainakin kova. Motorinen kehitys siis tuntuu menevän aivan ikätasoisesti! Se aiempi "banaanimaisuus" asennossa on kokonaan hävinnyt. Lisäksi meillä alettiin höpötellä tavuja siinä pari viikkoa ennen 6kk ikää. "Sanojakin" tulee: äiti, kissa, vauva, kenkä. Tietystikään ei siis vielä ymmärrä sanoja vaan vasta toistelee kuulemaansa (tosin "äiti" ja "kissa" tulee vain asiaan liittyvissä tilanteissa mutta skeptikkona en uskalla laskea vielä ekoiksi oikeiksi sanoiksi :D). Päivisin meillä on mitä aurinkoisin ja iloisin vauveli, mutta yöt ovat olleet välillä yhtä tuskaa. 3,5kk ikäisenä alkoi yöheräily, joka pikkuhiljaa paheni ja paheni kunnes h

Pitkästä aikaa

Pitkä aika on kulunut viime postauksesta. Aika tuntuu todella juoksevan. Tytsy on nyt 3,5kk ja ihanan nauravainen pikku pampula. Imetys toimii ja vauva kasvaa maidolla hienosti, 3kk neuvolassa oli jo 7,3kg. Elämä on edelleen aika vauvakuplaista, arki ja ajatukset pyörii pitkälti vauvan ympärillä. Yhteen lauseeseen tiivistettynä: meille kuuluu hyvää. Vauva-arki on käynyt melko helpoksi ja todella nautin äitiyslomasta ja vauvaan keskittymisestä. Tyttö on rauhallinen ja melko tyytyväinen tapaus, oikea ilo äidille. <3 Omaa aikaa en ole oikein ottanut, kynnys olla erossa vauvasta on kasvanut kuin varkain. Välillä anoppi on tullut pariksi tunniksi lastenvahdiksi niin että ollaan saatu puuhata jotain yhdessä miehen kanssa. Nyt miehellä on myös ollut lomaa, niin oon välillä ottanut muutaman tunnin pätkiä, jolloin oon puuhannut omiani. Tärkeää kyllä saada välillä tuuletettua itseään. Ainoana isompana kupruna on hienoinen huoli vauvan motorisesta kehityksestä. Kiinnitin 2kk kohdalla h

Aika kiitää!

Kylläpä päivät ja viikot vilisevät! Tyttö on nyt pari päivää vaille 2kk. Vauva-arki on alkanut tuntumaan helpommalta, nyt kun on päässyt kunnolla hommasta jyvälle ja vauvan viestit ovat käyneet tutuksi. Nyt tyttö osaa jo hienosti jokellella vuorovaikutteisesti, hymyillä ja nauraa. Rytmiäkin on alkanut muodostumaan, yöunille aloitetaan rauhoittumaan klo 19 jälkeen ja eka unipätkä on mukavat 4-6h. Yöllä siten heräilee klo 1-3 aikoihin syömään kertaalleen ja jatkaa unia. Aamulla herää uudelleen klo 6-7 maissa ja on hetken hereillä, mutta sitten yleensä nukkuu vielä 1-2h pätkän. En valita! Vatsavaivat ovat kylläkin olleet jonkin verran varjostamassa arkea. Refluksia on melko runsaasti, välillä kovinkin kipeästi. Vauva on muuten melko tyytyväinen tapaus, mutta mahan vaivatessa kyllä huutaa kipua eikä silloin auta oikein mikään. Onneksi näitä kohtauksia ei tule enää edes päivittäin eivätkä kestä yleensä tuntia pidempään. Bifibaby on ollut käytössä, ehkä aavistuksen sekin on lievittänyt v

Vauva 3vko: eka päivä kahdestaan

Tänään koitti miehen töihinpaluu isyysloman jälkeen. Fiilikset ovat molemmilla haikeat, oli niin ihanaa olla yhdessä perheenä kotona. Etukäteen on myös mietityttänyt miten pärjään yksin pikkuisen kanssa. Synnytyksen jälkeen oltiin osastolla 4 päivää. Tokana päivänä jouduttiin aloittamaan valohoito keltaisuuden vuoksi. Vauvan imuotteen kanssa oli ongelmaa ja hän sai lisämaitoa. Rintakumin avulla ja valohoidon tepsittyä tyttö alkoi lopulta syömään rinnaltakin, lisäksi pumppasin aina lopuksi ja annettiin saalis pullosta. Paino lähti tosi hyvin nousuun ja kotiuduttiin. Kotona jatkoin rintakumin kanssa ja lisäksi pumppailin. Paljon stressiä aiheutti huoli maidon riittämisestä, mutta se osoittautui ekalla neuvolakäynnillä turhaksi: 10vrk ikäisenä painoa oli jo 300g yli syntymäpainon. Kuitenkin nyt päälle viikon sisään on tullut ongelmaa rintaraivareista. Olen luopunut nyt rintakumistakin ettei vauva hämmenny jatkuvasta vaihtelusta. Imuotteen saaminen on edelleen haastavaa, voi mennä pitk

Vauva on syntynyt!

12.5 illalla meille syntyi lopulta pikkuinen tyttö! Ei ole oikein ollut aikaa kirjoitella, sen verran ihmettelyä ja totuttelua vauva-arjen aloittamisessa ollut. Synnytys alkoi enteilemään supistuksilla sen 10.5 käynnin jälkeen, vedet menivät seuraavana yönä. Lähdettiin sairaalaan positiivisen GBS:n takia lähes heti. Synnärillä jouduttiin 11.5 iltapäivästä alkamaan käynnistämään oksitosiinilla, koska supistukset eivät olleet tihentyneet toivotusti. Ensimmäinen oksitosiinitippa sai kyllä aikaan mojovat, tiheät supparit mutta itse supistukset eivät saaneet oikein mitään aikaan. Laitettiin toinenkin pussi. Epiduraalin sain kipuihin ja yö pidettiin taukoa, sain levätä. Aamulla kahdeksan pintaan aloitettiin kolmas oksitosiini-tippa. Onneksi sitten homma lähti kunnolla käyntiin ja etenikin mukavalla vauhdilla. Puudutetta sain toisen kerran ja laitettiin perfuusori. Näistä oli todella sanoinkuvaamattoman iso apu kipuihin. Ilokaasua käytin myös avautumisvaiheessa. Alkuillasta olin 10cm au

41+ 0: ekassa yliaikaisuus-kontrollissa

Olin tänään yliaikaisuuskontrollissa äitipolilla. Viikon sisään kipuja oli ilmaantunut lisää, mutta ei mitään mitä selvästi supistuksiksi olisin tunnistanut. Enemmän menkkajomotusta ja tunnetta, että vauva kairautuu alaspäin ja liikkuu kipeästi. Yllätyksenä tänään kuitenkin kohdunsuu oli kahdelle sormelle auki, kaula lyhentynyt lähes kokonaan pois ja vauva laskeutunut. Ei tarvinnut alkaa nyt pehmittelemään, lääkäri arvioi että itsestään käynnistyy lähipäivinä. Ensi keskiviikkona 41+5 viimeistään sitten käynnistys, luultavasti jos siihen mennään niin pääsee suoraan kalvojen puhkaisuun, sen verran hyvä tilanne kohdunsuulla tänään. Lääkäri vielä tarkoituksella ärsytteli ja pyöritteli kohdunsuulla sormia, tästä jonkinverran onkin provosoitunut supistuksia. Vauva on isohko, 3,8-4,1kg. Kokokaan ei kuitenkaan niin huoleta, kun vaan saisi synnytyksen luonnollisesti kunnolla käyntiin. KTG, virtaukset ja muut rutiinit oli hyvät, vauva myös on liikkunut hyvin. Hyvä fiilis jäi, nyt vaan toiv

40+3: ei vieläkään mitään

Laskettu aika tuli ja meni. Välillä supistelee, mutta esimerkiksi eilinen meni käytännössä kokonaan ilman. Kävin viime torstaina liikehälytyksenä synnärillä tsekkaamassa tilanteen. Kas kummaa, lapsonen alkoi käyrillä maatessa liikkua oikeinkin vilkkaasti. Kaikki hänellä hyvin, virtaukset ok. Painoarvioksi tuli yllättävä 3850g! Aiemmin oli arvioitu keskikäyrää alemmaksi, tuo on sen yli. Jos menee käynnistykseen 41+5 niin sitten synnytellään yli 4kg vauvaa, mikäli arvio toki siis pitää paikkaansa. Kohdunsuu oli sormelle auki, eipä siitä voi mitään oikein päätellä. Kaula täysin jäljellä. Limatulppaa en ole spotannut. Voi kunpa tämä päättäisi syntyä tämän viikon puolella...

38 + 3: H-hetken odottelua

Eipä juuri päiviteltävää. :D Jonkin verran on ns. sukkapuikkokipuja ja alakerran juilinoita. Ajoittain tulee kipeitä supistuksia, mutta harvakseltaan, ei edes päivittäin. Vauva on edelleen tosi ylhäällä, ei ole laskeutunut. Närästää ihan uudella voimakkuudella ja olo on raskas, tukala. Varasin vyöhyketerapiaan "synnytystä stimuloivaan hoitoon" tämän viikon perjantaille ajan, mielenkiinnolla odotan sitä. Olen aika skeptinen varsinaiseta tehosta, mutta eipä tuosta haittaakaan ole. Saunat, seksit ja siivoukset kuuluvat arkeen myös, välillä saavat aikaan pari kipeää supparia, välillä ei. Odotellaan...

36+ 0, yksityinen lääkäri + neuvolalääkärin synnytystapa-arvio

Päädyin menemään jo alkuviikosta 35+4 yksityiselle, koska haluamalleni lääkärille ei ollut lähiviikkoina kuin yksi ainoa aika. Lääkäri teki alatutkimuksen: kohdunsuu pehmennyt edelleen, mutta kiinni ja kaula jäljellä. Lantiossa pitäisi olla käsituntuman mukaan normaalisti tilaa alasynnytykselle. Häntäluun tunnusteleminen tuntui sanalla sanoen ihan siltä että tulisi kakkoset alle. :D Ultralla katsoi kokoarvioksi n. 2,4kg, keskiarvo olisi 2,5kg niillä viikoilla. Normaalikokoinen siis, pikemminkin siroa kuin isoa vauvaa voisi odottaa olevan lasketun ajan tienoolla. Vauva oli kohdussa pää alaspäin, mutta ei ole vielä laskeutunut ja leukaa ei pitänyt rinnassa. Kuulemma tuo tarjontavirhe luultavasti ehtii korjautua ennen synnytystä. Pelästyksen hetki koitti kuitenkin lääkärin tarkastellessa vatsanympärystä. Havaitsi samalla, että mahalaukku oli normaalia isommanm/täydemmän oloinen. Tämähän voisi viitata suolitukokseen ja maha-suolistokanavan epämuodostumaan. Tukokselle tyypillistä &quo

Rv 35+0

Tänään poksutaan taas viikkoja! Aamulla oli käynti terveydenhoitajalla neuvolassa. Rutiinit kaikki hyvät, sf-mitta 32 eli keskikäyrän tuntumassa edelleen mennään. Sykkeet hyvät ja tasaiset. Vauva raivotarjonnassa, mutta pää ei vielä kiinnittynyt. Paino oli hypännyt 2kg päälle 3 viikossa, täytyy vähän koittaa katsoa syömisiä. Proteiini oli virtsassa yhdellä plussalla, mutta RR-arvot ovat luokkaa 118/83 eikä mitään pre-eklampsian oireita ole eli luultavasti valkovuodosta johtuvaa tms epäspesifiä löydöstä. Ensi viikolla olisi sitten synnytystapa-arviokäynti neuvolalääkärillä! Toivon niin, että lääkäri myös ultraisi käynnillä. Mikäli ei, niin harkitsen vielä yksityisellä käymistä, varmuuden vuoksi. Muuten alkaa olla jopa odottavainen olo pikkuhiljaa synnytyksen suhteen! Tukalaa on ja ajoittain on vaivana nyt ollut kivut jossain alapään syövereissä. En tiedä onko liitoskipuja vai vauvan pään mekaanista painetta alakertaan vai kenties molempia. Välillä kyllä kipu liittyy selvästi vauva

Rv 32+0

Eipä se supistelu minnekään ole helpottanut. Jos on rauhallinen päivä ja saa lepäiltyä niin no problem, jos on vähänkin kiirettä ja touhua niin kostautuu iltapäivällä ja illalla kauheana olona. Kävin eilen neuvolalääkärillä uudelleen sitten, vähän oli kohdunsuu pehmennyt mutta kiinni kuitenkin, kaulaa jäljellä ihan hyvin myöskin. Sf-mitta menee kivasti keskikäyrällä ja kaikki vaikuttaa olevan hyvin. Supistelujen vuoksi sain kuitenkin sairauslomaa äitiysloman alkuun. Tuntuu todella oudolta, mutta on tuo iso kivi pois sydämeltä, nyt saa keskittyä loppuodotukseen ilman ylimääräistä stressiä! Esimieskin oli oikein ymmärtäväinen. Yksi ilonaihe on ollut paino! Koko raskauden aikana on noussut vain 6,5kg. Saattaa hyvin jäädä 8-10kg paikkeille loppusaldo. Olen niin tyytyväinen, etenkin kun mitenkään herkuitta en ole täysin ollut. Ajatukset suuntautuu koko ajan enemmän synnytykseen. Aiemmin synnytys on herättänyt aika jännittyneitä ajatuksia, pelkoakin ihan. Nyt tuntuu että ajatus tulee

Rv 29 + 5

Ihan kohta on 30 viikkoa rikki! <3 Kirjoitin aiemmin supisteluvaivoista ja ongelma oikeastaan on vain pahentunut. Viime viikolla supistelut tekivät välillä ihan kipeää ja haittasivat työssä, iltapäivän loppua kohden oli jo tosi tukala olo ja hankala kävellä suorassa. Kotona pystyikin sitten vain makaamaan ja asennonvaihtokin tuntui suurelta haasteelta. Viikonloppuna kokeilin ottaa koko päivän tosi iisisti ja kieltämättä ilta oli paljon helpompi ja supistelua vähemmän. Kävin eilen sitten neuvolalääkärissä asian suhteen, harjoitussupistuksiksi onneksi sopivat kun levossa selvästi helpottavat. Kohdunsuun tilanne oli edelleen hyvä, emättimessä tosin tulehdukseen viittaavaa löytyi. Fluor-näytteellä käyn tänään ja sen mukaan jatkot. Lääkäri laittoi nyt saikelle viikoksi, sen jälkeen joko uusi kontrolli tai sitten työssä voinnin kokeilu. Ajattelin, että voisi pomon kanssa koittaa sopia jotain kevennystä, josko sitten jaksaisi paremmin. Hyvältä tuntuu tuo, että saa nyt levätä hetken. Ta

Rv 27+4 ja sokerirasitus

Eilen olin jännittämässäni sokerirasituksessa. Paasto teki nälkäiseksi, mutta muuten en pitänyt koitosta erityisen epämukavana. Tylsäähän toki se istuminen oli. Tulokset olivat suureksi yllätykseksi hyvät: 4.9/6.4/5.2. Kilpirauhasarvot taasen olivat huonontuneet, lääkitystä nostettiin. Hb 123, täsmälleen sama kuin 12/2018. Yhteensä kahden viikon ajan olen syönyt rautaa kevyenä kuurina tässä välissä, lisäksi raskausvitamiinissa on se pieni lisä. Hyvin tuntuu pysyvän sillä. Suurempana ongelmana on ilmeisesti harjoitussupparit. Suunnilleen neljän viikon ajan maha on loppuiltapäivästä alkaen mennyt kovaksi, todella tukalaksi ja ihan näkyvästi turvonneeksi. Homma pahenee iltaa kohden, jolloin on jo vaikea kävellä suorassa ja lähinnä tulee maattua. Varsinaista kipua en osaa sanoa että olisi, toki liitoskipuja on, vaikea sanoa mikä on mitäkin. Paineentunnetta kuitenkin noihin tuntemuksiin liittyy. Välillä kävelyllä on tullut vastaavaa. Ylihuomenna on neuvolalääkäri, katsoo mitä hän on mie

Rv 23+1

Joulu tuli ja meni ja katse alkaa pikkuhiljaa hamuilemaan äitiysloman alkua. Laskeskelin, että minulla loma alkaisi 26.3. Sitä ennen olen vielä helmikuulle anonut pienet lomanpätkät keventämäänn arkea. Hankintoja on nyt tullut tehtyä, melko lailla kaikki tarpeellinen on ostettu. Pinnasänky on osissa vaatehuoneessa, en millään malttaisi odottaa sen kasaamista ja valmiiksi laittamista! Kissojen suhteen pitää vielä miettiä jotain ratkaisua, etteivät pääsisi hyppäämään pinnasänkyyn. Liikkeet ovat voimistuneet ja tuntuvat useammin. Ajoittain tulee hyvinkin napakoita muksahduksia! Olen myös huomannut, että nimenomaan kun menen nukkumaan ja asetun kyljelleni alkaa mahassa kunnon show. Maha alkaa olemaan aika mukavasti pyöristynyt, nyt jo ulkopuolisetkin tajuavat raskausmahaksi, ainakin toivoakseni. :D Ensi viikolla on neuvolan "Kela-käynti", pääsee sen jälkeen sitten hoitamaan äitiysloma-asiat kuntoon. Vauvavakuutuksenkin pystyy nyt hankkimaan! Olo on aika lailla tokan kolman