Tekstit

Rv 35+0

Tänään poksutaan taas viikkoja! Aamulla oli käynti terveydenhoitajalla neuvolassa. Rutiinit kaikki hyvät, sf-mitta 32 eli keskikäyrän tuntumassa edelleen mennään. Sykkeet hyvät ja tasaiset. Vauva raivotarjonnassa, mutta pää ei vielä kiinnittynyt. Paino oli hypännyt 2kg päälle 3 viikossa, täytyy vähän koittaa katsoa syömisiä. Proteiini oli virtsassa yhdellä plussalla, mutta RR-arvot ovat luokkaa 118/83 eikä mitään pre-eklampsian oireita ole eli luultavasti valkovuodosta johtuvaa tms epäspesifiä löydöstä. Ensi viikolla olisi sitten synnytystapa-arviokäynti neuvolalääkärillä! Toivon niin, että lääkäri myös ultraisi käynnillä. Mikäli ei, niin harkitsen vielä yksityisellä käymistä, varmuuden vuoksi. Muuten alkaa olla jopa odottavainen olo pikkuhiljaa synnytyksen suhteen! Tukalaa on ja ajoittain on vaivana nyt ollut kivut jossain alapään syövereissä. En tiedä onko liitoskipuja vai vauvan pään mekaanista painetta alakertaan vai kenties molempia. Välillä kyllä kipu liittyy selvästi vauva...

Rv 32+0

Eipä se supistelu minnekään ole helpottanut. Jos on rauhallinen päivä ja saa lepäiltyä niin no problem, jos on vähänkin kiirettä ja touhua niin kostautuu iltapäivällä ja illalla kauheana olona. Kävin eilen neuvolalääkärillä uudelleen sitten, vähän oli kohdunsuu pehmennyt mutta kiinni kuitenkin, kaulaa jäljellä ihan hyvin myöskin. Sf-mitta menee kivasti keskikäyrällä ja kaikki vaikuttaa olevan hyvin. Supistelujen vuoksi sain kuitenkin sairauslomaa äitiysloman alkuun. Tuntuu todella oudolta, mutta on tuo iso kivi pois sydämeltä, nyt saa keskittyä loppuodotukseen ilman ylimääräistä stressiä! Esimieskin oli oikein ymmärtäväinen. Yksi ilonaihe on ollut paino! Koko raskauden aikana on noussut vain 6,5kg. Saattaa hyvin jäädä 8-10kg paikkeille loppusaldo. Olen niin tyytyväinen, etenkin kun mitenkään herkuitta en ole täysin ollut. Ajatukset suuntautuu koko ajan enemmän synnytykseen. Aiemmin synnytys on herättänyt aika jännittyneitä ajatuksia, pelkoakin ihan. Nyt tuntuu että ajatus tulee...

Rv 29 + 5

Ihan kohta on 30 viikkoa rikki! <3 Kirjoitin aiemmin supisteluvaivoista ja ongelma oikeastaan on vain pahentunut. Viime viikolla supistelut tekivät välillä ihan kipeää ja haittasivat työssä, iltapäivän loppua kohden oli jo tosi tukala olo ja hankala kävellä suorassa. Kotona pystyikin sitten vain makaamaan ja asennonvaihtokin tuntui suurelta haasteelta. Viikonloppuna kokeilin ottaa koko päivän tosi iisisti ja kieltämättä ilta oli paljon helpompi ja supistelua vähemmän. Kävin eilen sitten neuvolalääkärissä asian suhteen, harjoitussupistuksiksi onneksi sopivat kun levossa selvästi helpottavat. Kohdunsuun tilanne oli edelleen hyvä, emättimessä tosin tulehdukseen viittaavaa löytyi. Fluor-näytteellä käyn tänään ja sen mukaan jatkot. Lääkäri laittoi nyt saikelle viikoksi, sen jälkeen joko uusi kontrolli tai sitten työssä voinnin kokeilu. Ajattelin, että voisi pomon kanssa koittaa sopia jotain kevennystä, josko sitten jaksaisi paremmin. Hyvältä tuntuu tuo, että saa nyt levätä hetken. Ta...

Rv 27+4 ja sokerirasitus

Eilen olin jännittämässäni sokerirasituksessa. Paasto teki nälkäiseksi, mutta muuten en pitänyt koitosta erityisen epämukavana. Tylsäähän toki se istuminen oli. Tulokset olivat suureksi yllätykseksi hyvät: 4.9/6.4/5.2. Kilpirauhasarvot taasen olivat huonontuneet, lääkitystä nostettiin. Hb 123, täsmälleen sama kuin 12/2018. Yhteensä kahden viikon ajan olen syönyt rautaa kevyenä kuurina tässä välissä, lisäksi raskausvitamiinissa on se pieni lisä. Hyvin tuntuu pysyvän sillä. Suurempana ongelmana on ilmeisesti harjoitussupparit. Suunnilleen neljän viikon ajan maha on loppuiltapäivästä alkaen mennyt kovaksi, todella tukalaksi ja ihan näkyvästi turvonneeksi. Homma pahenee iltaa kohden, jolloin on jo vaikea kävellä suorassa ja lähinnä tulee maattua. Varsinaista kipua en osaa sanoa että olisi, toki liitoskipuja on, vaikea sanoa mikä on mitäkin. Paineentunnetta kuitenkin noihin tuntemuksiin liittyy. Välillä kävelyllä on tullut vastaavaa. Ylihuomenna on neuvolalääkäri, katsoo mitä hän on mie...

Rv 23+1

Joulu tuli ja meni ja katse alkaa pikkuhiljaa hamuilemaan äitiysloman alkua. Laskeskelin, että minulla loma alkaisi 26.3. Sitä ennen olen vielä helmikuulle anonut pienet lomanpätkät keventämäänn arkea. Hankintoja on nyt tullut tehtyä, melko lailla kaikki tarpeellinen on ostettu. Pinnasänky on osissa vaatehuoneessa, en millään malttaisi odottaa sen kasaamista ja valmiiksi laittamista! Kissojen suhteen pitää vielä miettiä jotain ratkaisua, etteivät pääsisi hyppäämään pinnasänkyyn. Liikkeet ovat voimistuneet ja tuntuvat useammin. Ajoittain tulee hyvinkin napakoita muksahduksia! Olen myös huomannut, että nimenomaan kun menen nukkumaan ja asetun kyljelleni alkaa mahassa kunnon show. Maha alkaa olemaan aika mukavasti pyöristynyt, nyt jo ulkopuolisetkin tajuavat raskausmahaksi, ainakin toivoakseni. :D Ensi viikolla on neuvolan "Kela-käynti", pääsee sen jälkeen sitten hoitamaan äitiysloma-asiat kuntoon. Vauvavakuutuksenkin pystyy nyt hankkimaan! Olo on aika lailla tokan kolman...

Rv 21+0: Rakenneultra!

Tänään koitti odotettu ja jännitetty rakenneultra! Vauva oli näkyvyyden kannalta vähän haastavissa asennoissa, piti monissa eri kulmissa ultrailla ja jouduin käymään vessassakin välissä, vaikka olin käynyt juuri 15min ennen. Kuulemma on normaalia ettei rakko tyhjene raskaana kokonaan. Rakenteet saatiin lopulta kaikki näkyviin ja kaikki oli mallikkaasti! Painoa oli 400g ja vastasi viikkoja. Syke hyvä ja tasainen, istukka hyvin. Oli hauskaa, kun pikkuinen punnerteli vauhdikkaasti ruudulla ja samaan aikaan tuntui selkeät muksahdukset masussa. :D Olo on niin huojentunut ja onnellinen, sellainen että kaikki on juuri niin hyvin kuin mahdollista! Sukupuolen suhteen kaikki näkymä viittasi tyttöön, mutta diagnoosi ei tietysti ole täysin 100%. Muutamia söpöjä tytön vaatteita varmasti kuitenkin uskallan jo ostaa. :D Rakenneultran myötä varmasti entistä enemmän uskaltaa nauttia raskaudesta ja uskoa että lopulta todella pääsee lasta synnyttämään ja oman vauvan kanssa kotiin. <3

Rv 20 +1: puoliväli!

Hurja ajatus, enää puolet jäljellä! Tietysti ensarina voi toki mennä reippaastikin yli lasketun ajan mutta silti! Aika menee niiiiiin nopeasti. Tällä hetkellä ajatukset on rakenneultrassa, se on ensi viikon perjantaina. Millään ei malttaisi odottaa, toisaalta on ihanan odottava olo, upeaa päästä näkemään pikkutyyppi ja ehkä kuulemaan sukupuolikin. Toisaalta pelottaa että löytyy ongelmia ja unelma menisikin tässä kohtaa pirstaleiksi. Ostin tokan kolmanneksen alussa hetken mielijohteesta kirppikseltä kotidopplerin ja olen joitain kertoja kuunnellut sydänääniä, viimeksi edellispäivänä löytyi hyvät jumputukset. Liikkeitäkin tuntuu aika lailla päivittäin, ovat tosin hentoja ja joskus jäävät varmasti huomaamatta. Nivusissa juilii välillä liitoskivuiksi arvelemani särkyjä. Olen nähnyt runsaasti unia vauvasta. Fiilikset on olleet tosi hyvät, odottavaiset. Ajatus siitä, että saisi oman vauvan syliin tuntuu ihanalta. Mies on myös aivan onnessaan, veikkaan että raskauden näkyminen ulospäin ...